Enkeleitä

Pikkulahjojen maassa on käynnissä enkelihulinat. Näitä enkeleitä olen tehnyt joulun alla ainakin viimeiset neljä vuotta, ja tänäkin jouluna perinne jatkuu (tosin perinne taitaa olla nykyään ympärivuotinen...). Ovat loistavia lahjoja päiväkodin tädille, eskariopelle, kerhotädille, ystävälle, kaverille ja miksei toverillekin : ) ja muotona voi olla riipus, kaulakoru, rannekoru, kännykkäkoru, korvakoru, laukkukoru tai ihan mikä vain...


In the land of little presents is the party of angels. I've made these angels at least for the past four years, and this Christmas, I continue the tradition. These small presents are perfect for teachers and friends. The angels are also versatile - can be used in necklaces, bracelets, earrings etc.

Helmiä prinsessalle ja pupuilijalle

Nämä pari pussukkaa lähtevät pukinkonttiin, toinen prinsessalle, toinen pupuilijalle. Molempiin laitoin helminauhaa, jonka saa helposti irrotettua, jos haluaa pestä pussukan koneessa.

Yhdestä lasten askartelukirjasta löysin myös kivan prinsessakorttimallin, jolla sain tehtyä toisen pussukan mukaan pienen kortin ja pesuohjeet sen taakse. Prinsessapussukassa napit päällystetty samaisesta kankaasta, joka löytyi myös Kangastukun "prinsessaosastolta" : ).

.

A couple of bags for little girls, always a pleasure doing these! Pearls are easy to take off for machine wash. And I found a perfect model for a little princess card - that's why I have handicraft books for children (to use the books myself!).

Pari korttia pakkasessa

Pakkasta 24 astetta. Ulos ei voi mennä, mutta aina voi askarrella. Vielä viimeiset joulukortit, se on sitten siinä....ja Korvatunturin sivutoimipiste jatkaa lahjojen parissa...



p.s. for my English speaking friends I try to update stuff in English as well. Cheers!

Pupun joulukoti

En ole noin seitsemään vuoteen vilkaissutkaan nukkekotimaailmaan, mutta nyt, hetken mielijohteesta, piti saada kummitytölle jotain ihanaa joululahjaksi. Syntyi pupun joulukoti, "amatööriversio" nukkekodista, kenkälaatikkoon rakennettu pieni koto. Hain inspiraatiota nukkekotikirjoista, mutta niissä oli tehty paljon erilaisista massoista ja puusta, joten yritin itse ideoida omien materiaalien pohjalta. Seinät ja lattian tein tapetinpaloista, "lattialistaksi" laitoin nyöriä. Aikamoista suhertamista oli, tämän projektin kimpussa olen siis nykertänyt jo tovin.

Tässä alla vielä koonti materiaaleista:

Kattopaneeli: paperia.


Seinäkello: pahvia, puuvillapitsiä, kohoväriä, paperia, helmiä, korupiikkejä, takana paksua pahvia. (Jätin kellon vielä kodista pois, lahjan saaja katsokoon sille sopivan paikan.). Alkuperäinen malli löytyi Ihana-lehdestä.


Lamppu: puuvillakangasta, pitsiä, satiininauhaa, puuvillanyöriä, pahvia.



Tarjoilulautanen: ylälautasen pohja tuikkuhylsy, alalautasen pahvia, päällä foliota. "Emalointi" ääriviivatarraa. Muut osat isojen vaateneppareiden (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan) osia. Kantorinkula metallilankaa.

Piparit: huonekalukangasta, koristelut kohoväriä.


Kakku: tuikkukynttilän hylsy, vanua, satiinia, helmiä, kohoväriä



Kirja, the History of Marie Antoinette : ): pahvia, paperia, sivuja vanhasta kirjasta


Sohva: pahvia, vanua, puuvillakangasta, jalkoina isot helmet (halk. 8mm), tyynyissä korunosista tehtyjä koristeita

Pönttöuuni: pringlespurkki, huonekalukangasta, ääriviivatarroja, helmiä, puuvillakangasta

Pikkunykertelyjä koiraihmiselle

Pakkonykertelyaikaa löytyi, kun piti saada pikapikaa pikkulahja koiraihmiselle. Päädyin tekemään kännykkäkorun, jossa yhtenä helmenä keraaminen luuhelmi. Korttikokeilun tein silhuettitarroilla, inspiraatio löytyi Ihana-lehdestä (yllättäen : )). Tuhosin korttia varten myös vanhan englanti-englanti-sanakirjan, josta löytyi sopiva sivukin päivänsankaria ajatellen (Mari).

Sairastelua ja keskeneräisiä projekteja...

Meillä lapset ovat sairastelleet vuoron perään ja omat projektit ovat olleet vähissä. Olen aloittanut sitä sun tätä, enkä ole saanut mitään valmiiksi, joten tänään oli paikallaan leipomishetki keskimmäisen kanssa. Siitä seurasi ihanaa kahvintuoksua mokkamuffinssien kera...iso nam. Tosin esikoinen oli näistä 4-vuotiaan taiteiluista sitä mieltä, että "teitte sitten hienoja kakkakökkäreitä!" Kauneushan on katsojan silmässä ja makuasioista ei voi kiistellä : ).

NUPPUPEITTO -haaste

Olen nähnyt monessa blogissa nuppupeittoja, joilla on osallistuttu johonkin kampanjaan / haasteeseen. Ajattelin, että mikä sen hienompi tempaus täälläkin kuin saada käsillä tekevät tekemään nuppupeittoja! Otinpa siltä istumalta yhteyden TAYSiin ja tässä sitä ollaan, nuppupeittojen äärellä : ). MLL Kolhon hallituksen jäsenä sain muutkin jäsenet mukaan haastamaan, joten haastamme siis porukalla. Jos et ole alueeltamme (Mänttä-Vilppula), mutta haluat osallistua haasteeseemme, niin peittoja otetaan vastaan myös postitse. Alla haaste. Tervetuloa mukaan!

p.s. itse kyhäsin jo pari...loppua ei näy...

NUPPUPEITTO –haaste

Mikä on nuppupeitto?

Nuppupeitto on pieni peitto, jonka vauva saa sairaalassa. Peitto annetaan vauvalle, joka joutuu olemaan sairaalassa pidemmän aikaa – peiton saaja voi siis olla pikkukeskonen tai täysiaikainen vauva. Peitto, jonka vauva osastolla saa, jää vauvalle muistoksi ja kulkee näin vauvan mukana kotiin. Peitto voi olla esim. ommeltu tilkuista, neulottu tai virkattu, ja niin kooltaan kuin ulkonäöltäänkin jokainen peitto saa olla reilusti yksilöllisen näköinen.

Haaste

MLL Kolhon paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenet haastavat täten kaikki teidät käsillä tekevät tekemään nuppupeittoja Tampereen Yliopistollisen Sairaalan vauvoille.

Haaste on voimassa 31.1.2011 asti.

Tämän jälkeen luovutamme saamamme peitot TAYSiin.

Suuri kiitos jo etukäteen kaikille, jotka osallistuvat haasteeseen!

Ohjeistus (suuntaa antava)

- koko: n. 40*40 - 70*70. Peiton ei tarvitse olla neliö.

- peiton olisi hyvä kestää konepesua (ei tarvitse kestää laitospesua)

- peittoja voi tehdä yhden tai kymmenen, määrässä ei ole suosituksia, kaikki peitot löytävät varmasti tiensä hyvään käyttöön

- peittoon voi kirjailla / kirjoittaa pesunkestävällä tussilla oman nimen, josta peiton tekijän tunnistaa. Tai peittoon voi laittaa kiinni pienen lapun (jonka saa irti), josta selviää tekijä. Jos peittoja tekee porukka/yhdistys, tekijä voi silloin halutessa olla kyseisen ryhmän nimi.

KONEELLA OMMELTU PEITTO:

- päällyspuoli: ohutta kuviollista puuvillaa

- alapuoli: fleeceä tai vaihtoehtoisesti

- ohutta flanellia / puuvillaa ja välissä ohut vanu. Jos alapuoli on fleeceä, vanua ei tarvitse laittaa väliin.

- kankaiden olisi hyvä olla pestyjä ja silitettyjä

NEULOTTU/VIRKATTU PEITTO:

- pehmeää lankaa

Peittojen toimitus:

Voit toimittaa tekemäsi peiton seuraaviin kohteisiin niiden aukioloaikoina:

Kolho: Osuuspankki, Postitie 3.

Vilppula: Tulkuntupa, Vanhainkoti Punatulkun alakerta. Peittojen vastaanotto ma-to klo 8-13.

Mänttä: Mäntän Apteekki, Itätorinkatu 10.

Tai postitse: ota yhteys tanja.makela(at)pp2.inet.fi

Hieman taas joulukortteilua

Taas muutamia kortteja pahimpaan kortteilunälkään...

Muistoja isälle

On vuosi 1952. Isä istuu pienen esikoispoikansa kanssa pihamaalla, ja tästä alkaa elämänpituinen yhteinen matka. Tämä muisto lähtee kangaskuvana lasteni toiselle papalle, mummu saa ommella kuvan haluamaansa kankaaseen, tyynyyn tms. Isänpäivälahja ja -kortti siis tässä samassa.



On vuosi 1982. Mies ja nainen ovat perunapellolla kuokat kourassa ja mukana heillä on pikkuinen tyttö, joka ottaa kameralla kuvan äidistä ja isistä. Miten ihanaa onkaan viettää aurinkoista päivää pellolla ja tunkea käsiä multaan! Tästä muistosta syntyi tämä muistojen patalappu omalle isälle...no, se varmaan menee äidin käyttöön muiden muistojen patalappujen oheen, mutta ei se niin nuukaa : ). Olen tehnyt vanhemmilleni muistojen patalappuja aiemminkin. Ideana vanha kuva ja vanha kangas. Tämä kangas oli tähän käyttöön aika sekavan kamala, mutta menkööt : )!

Kuvakoru

Näitä olen tehnyt ennenkin, mutta näistä edelleen tykkään : ). Alimmaisena lasihelmet "kaksi isoa poikaa" ja "yksi pieni tyttö". Suunnittelin ensin laittavani kaikki lapset yhteen kehykseen, mutta koska kehyksen halkaisija on noin 2 cm, niin pikkukuvassa monta ihmistä näyttää pieneltä piiperrykseltä.


Kehykset ovat Sinellistä. Kuvat on tulostettu, liimattu kartongille, ja jokaisessa sama kuva on molemmin puolin, välissä 3mm tarratyynyt. Kuvien päällä on vielä kalvo. Alkuperäinen idea löytyi Ihana-lehdestä (jonka numeroa en valitettavasti muista). Kiva lahjaidea esim. isovanhemmalle.

Hieman erilainen 6pack

Tämä nyt kuuluu sarjassamme: ei nyt tarvitsisi blogiin päivittää, mutta päivitänpä kuitenkin, jos joku saa tästä jotain ideaa irti : ). Pikkuneitimme kummisetä sai siis syntymäpäivälahjaksi tämän hieman erilaisen sixpackin, koska hänellä on "lievä" mieltymys vaniljakastikkeeseen. Itse kantolaatikon tein pahvista, aaltopahvista ja nauhasta, kantokahva on laukkunauhaa, jonka päälle liimasin vielä nauhan. Sixpackin kaverina lähti pieni omenapiirakka, joka oli sen näköinen, että kuului sarjaan: ei todella päivitetä blogiin.........

Maatuskarallia

Ajatuksen maatuskankaan hyödyntämisestä sain taas monista blogeista - kiitos! Monet ovat tehneet avaimenperiä erilaisista kankaista / painamalla itse, ja taas, mikä loistava keino päästä eroon tilkuista. Tein siis avaimenperiä, joissa molemmilla puolilla on samanlainen maatuska. Ja kangasta on vielä jäljellä aika moneen avaimenperään : ). Vähän taas hurahdin neulatyynyihinkin, kun noita ylimääräisiä jämäastioita tuntuu löytyvän aina...