En muista, koska olisin viimeksi kuullut 6- ja 8-vuotiaiden poikieni riitelevän kaupassa isoon ääneen. Tämä koettiin kuitenkin tänään, sillä molemmat pojat halusivat samat Novitan virkkuukoukkusetit. Tiedättehän, ne ihanat värilliset, houkuttelevat, syötävät : ). Hellyin (sillä kukapa ei heltyisi, kun lapset haluavat virkkuukoukkuja ; b), ja lupasin ostaa yhden setin. Vanhempi virkkaa jo reippaasti, nuorempi vielä harjoittelee, joten eiköhän molemmille riitä sopivat värit.
Se jäi vielä epäselväksi, että johtuivatko ihmettelevät katseet kassajonossa siitä, että pojat yleensä riitelivät kuuluvasti, vai siitä, että pojat riitelivät karkkihyllyn vieressä virkkuukoukuista eivätkä karkeista...vai siitä, että äiti antoi periksi ja osti virkkuukoukut... : )
Omien käsitöiden tiimoilta on pelkkää pipokuulumista, eikä voi muuta todeta, kuin että onhan mahtavia kankaita nuo trikookankaat, joita kaupoista saa! Kotimaiset ovat osoittautuneet laadultaan parhaiksi, mutta toki joukkoon mahtuu myös hyviä tuontikankaitakin. Ihania värejä! Mums.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti