Lumiukoilla oli treffit. Kaikki tuntui menevän pieleen: viimeinenkin pursotinpussi levahti, hattuihin tarvittava sokerimassa loppui, toinen lumiukko kolautti päänsä jääkaapin oveen ja suutkin unohtuivat. Mutta kun treffit alkoivat, vaikeudet olivat tipotiessään ja ukot sulivat muiden suissa. Ei se näkö, vaan se maku. Nams.
It seemed that the date was going to be a disaster: the materials ran out, the equipment failed, the other snowman hit his head on the fridge door and in addition, the mouths were forgotten. But by the time the date was on the difficulties had been won. Not the looks but the taste. Yum!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti